Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -näyttelyn nähneenä
ilahduin, kun löysin CityMartta -kalenterista Voimauttavan valokuva
-menetelmään tutustumisen Luomuspajan Kertun johdolla. Muutaman tunnin aika
mahdollisti menetelmään kurkistuksen pintaraapaisun verran.
Kerttu johdatteli meidät pohtimaan omia toiveitamme ja
tuntojamme kuvakorttien avulla. Ryhmä jalkaantui työskentelemään pareittain.
Jokainen pari sai käyttöönsä samanlaisen, yksinkertaisen kameran, joka raamitti
työskentelyn teknisesti.
Vanhalinnan kartanon monipuolinen ympäristö antoi pareille
mielenkiintoisia elementtejä kuvien suunnittelluun ja yllätysten oivaltamisen.
Kasseista mahdollisesti löytyvä rekvisiitta siivitti ajatuksia uusiin suuntiin.
Kevään kylmyys kipristeli alkupuolella sormia, ja maaston parhaaat kevään värit
eivät olleet vielä näkyvillä.
Mistä siis olikaan kysymys? Saada kokemus siitä, miltä
tuntuu olla kameran edessä ja määritellä itse, millaisen kuvan itsestään
haluaa. Asetelma on herkullinen, pelottava, kutkuttava. Millaisen kuvan
itsestäni siis haluan? Miten haluan näyttäytyä? Millaisen tilan kuvassa annan
ympäristölle? Kuinka lähelle kameran päästän? Ujostelenko kuvaajaa, kameraa vai
lopullista kuvaa? Kasvokuva, kokokuva, rekvisiitalla vai ilman? Tässä vai pieni
leikkaus projektin aikana mielessä risteilleissä kysymyksistä.
Ja tarinassa on toinenkin puoli: Miltä tuntuu olla kameran
takana? Olemme molemmat kuvanneet jonkin verran, tottuneet omaan kalustoomme.
Kuvaajana olimme oppineet ohjaamaan mallia, ja muodostamaan kuvaa linssin takaa
nähdyn perusteella. Oli opettavaista kuunnella, mitä kuvattava haluaa, antaa
hänelle tila ja kokemus kuulluksi tulemisesta.
Tuokion päätteeksi jokainen valitsi oman suosikkikuvansa,
joka tulostettiin. Muun materiaalin Kerttu tallentaa muistitikuille, jotka
matkaavat lähipäivinä perinteisessä postissa mallin omaan käyttöön. Ryhmän
työskentelyä jatkettiin vielä siten, että halukkaat jakoivat kuvansa ryhmän
kanssa, ja ryhmäläiset kirjoittivat kuvasta herääviä positiivisia ajatuksia
kuvan mallille.
Mitä tämä Voimauttava valokuvaus -tuokio antoi? Se herätti
mielenkiinnon kuvia kohtaan, erityisesti omaa kuvaa kohtaa. Omien toiveiden ja
ajatusten kuuntelu mahdollisti tehdä toiveen mukaisen kuvan omasta itsestään.
Lupa kertoa toiveensa ääneensä vaatii rohkeutta - ja kuvaajalta taitoa
kuunnella!
Teeman äärellä olisi ollut hienoa työskennellä pitempääkin.
Aurinko alkoi lämmittää, ja parin kanssa yhteistyö keveni kuvien myötä.
Kiitos Luomuspaja ja Kerttu, CityMartat ja Mari, Tiina ja
184 kuvaa.
Tätä olisi hienoa tehdä toisenkin kerran :)
teksti:
Minna Österman
Minna Österman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti